Kestävän kehityksen raportti 2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31
FORTUM kESTävän kEHiTykSEn RaPORTTi 2010 TaLOUDELLinEn vaSTUU 27 Investoinnit uuteen kapasiteettiin Fortum investoi parhaillaan merkittävästi uuteen energiantuotantokapasiteettiin sekä Euroopassa että Venäjällä. Euroopan investoinnit kohdistuvat pääosin CO2-päästöttömään tuotantoon. Investoinnit lisäävät sähköntuotantokapasiteettia 793 MW ja lämmöntuotantokapasiteettia 290 MW vuoteen 2015 mennessä. Venäjällä investointiohjelma perustuu pääosin maakaasun käyttöön. Investoinnit Venäjällä lisäävät sähköntuotantokapasiteettia 2 360 MW ja lämmöntuotantokapasiteettia 740 MW. Fortum investoi myös tuotantolaitosten ja kaukolämpöjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen. Vuonna 2010 Fortumin investoinnit olivat yhteensä 1,2 miljardia euroa, josta CO2-päästöttömän tuotannon osuus oli 214 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit tehtiin Venäjällä, 599 miljoonaa euroa, ja Ruotsissa, 300 miljoonaa euroa. Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin olivat 182 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 aikana valmistuneita ja päätettyjä investointeja päästöttömään tuotantoon on kuvattu raportin sivulla 36. Fortum investoi vuonna 2010 ympäristöön ja turvallisuuteen yhteensä 91 miljoonaa euroa (2009: 61 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät pääasiassa uusiin CHPinvestointeihin. Ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kustannukset olivat 60 miljoonaa euroa (2009: 46 miljoonaa euroa). Luvut ovat suuntaa antavia, sillä ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskustannusten ja -investointien laskentaperusteet eivät ole täysin yhteneviä koko Fortumin osalta. Kaikille Fortumin investointihankkeille tehdään kestävän kehityksen mukainen arviointi, jossa huomioidaan hankkeen ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusvaikutukset sekä sosiaaliset vaikutukset. Ne hankkeet, jotka vaativat Fortumin johtoryhmän hyväksynnän, edellyttävät lisäksi konsernitason kestävän kehityksen asiantuntijoiden arvioinnin ja hyväksynnän. Tutkimus- ja kehitystoiminta Fortumin T&K:n tavoitteena on erinomainen suoriutuminen nykyisissä toiminnoissa, kasvun edellytysten vahvistaminen ja pitkällä aikavälillä CO2-päästöttömän energiajärjestelmän kehittäminen (lue lisää Vuosikertomuksesta 2010 s. 26). Ydinvoimaa koskevalla T&K:lla on merkittävä rooli Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Vuoden 2010 tärkeitä saavutuksia olivat mm. ydinpolttoaineen korkeampi palama ja reaktorin paineastian lisensiointi Loviisan voimalaitoksella. Muita tärkeitä tutkimus- ja kehitystyön teemoja olivat CHP:n kehittäminen ja siihen liittyvä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS). Fortum jatkoi pyrolyysitekniikan kehittämistä Metson, UPM:n sekä VTT:n kanssa. Lisäksi Värtanin voimalaitoksella Tukholmassa tehtiin uusia polttoainekokeiluja, joissa käytettiin mm. murskattuja oliivinkiviä polttoaineena. Vuoden aikana Fortum kehitti aktiivisesti useissa projekteissa kestävään kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Fortum, ABB ja Kungliga Tekniska Högskolan saivat 13,4 miljoonan kruunun rahoituksen Ruotsin energiaviranomaiselta ja Vinnovalta esiselvitykseen, jonka tarkoituksena on suunnitella sekä asentaa älykäs ja joustava sähköverkko suuressa mittakaavassa Norra Djurgårdsstadenin asuinalueelle Tukholmaan. Syyskuussa 2010 Fortum ja Aalto-yliopisto sopivat laaja-alaisesta tutkimusyhteistyöstä. Vuonna 2010 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 30 miljoonaa euroa (2009: 30 miljoonaa euroa). Tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2010 olivat 0,5 % (2009: 0,5 %) liikevaihdosta ja 0,8 % kaikista kuluista (2009: 0,9 %). Nyaganin voimalaitos – ainutlaatuinen hanke Venäjän energiateollisuudessa Fortum rakentaa uutta kaasukombiteknologiaa hyödyntävää voimalaitosta Nyaganiin Hanti-Mansiassa. Laitoksen tuotantokapasiteetti on yli 1 200 MW:a sähköä. Ensimmäinen 418 MW:n yksikkö on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2012. Valmistuttuaan voimalaitos parantaa merkittävästi energian toimitusvarmuutta alueella. Fortum ja HantiMansian autonominen piirikunta allekirjoittivat aiesopimuksen sosiaalisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä vuoden 2010 lopulla. Sopimuksella vahvistetaan yhteistyötä alueen energian tuotannossa, energiatehokkuudessa ja energiansäästössä. Lisäksi sovittiin yhteistyöstä investointiympäristön parantamiseksi ja myönteisten puitteiden luomisesta energiasektorin kehitykselle. Tavoitteita lähestytään muun muassa ottamalla käyttöön modernia energiatehokkuutta ja energian säästöä edistävää teknologiaa, jonka avulla alueen luonnonvaroja voidaan käyttää tehokkaasti. Hanti-Mansiassa on runsaasti öljynjalostusteollisuutta. Fortum tutkii myös mahdollisuutta käyttää öljynporauksen yhteydessä vapautuvaa kaasua energiantuotannossa. Normaalisti vapautuva oheiskaasu päästetään ilmaan tai poltetaan. Ympäristöhyödyt ovat merkittäviä, jos vapautuvaa kaasua pystytään hyödyntämään energiantuotannossa. Päästökauppa ja Kioton mekanismit Päästökauppa ja Kioton mekanismit (CDM ja JI) ovat tärkeitä Fortumin ilmastotoimia. Fortumilla oli vuonna 2010 yhteensä 129 EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvaa laitosta kuudessa jäsenvaltiossa. CO2-päästöistä EU-alueella noin 91 % kuului päästökaupan piiriin. Vuonna 2010 Fortumille oli myönnetty ilmaisia päästöoikeuksia 5,6 miljoonaa tonnia vastaava määrä vuodessa. Yhtiön päästöt EU-päästökauppajärjestelmässä olivat 9,7 miljoonaa tonnia. Päästöoikeuksien suhteen Fortum oli siten alijäämäinen.
Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52Sivu: 53Sivu: 54Sivu: 55Sivu: 56Sivu: 57Sivu: 58Sivu: 59Sivu: 60Sivu: 61Sivu: 62Sivu: 63Sivu: 64Sivu: 65Sivu: 66Sivu: 67Sivu: 68Sivu: 69Sivu: 70Sivu: 71Sivu: 72Sivu: 73Sivu: 74