Forte 4/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27
mATTiLA kELAA aarne Ervi suunnitteli ihmisen kokoisia tiloja ArkkiTEHTi AArNE ErViN (1910– 1977) syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Aikalaiset ovat kuvanneet arkkitehtiä sosiaaliseksi ja seuralliseksi ihmiseksi, jonka kanssa oli helppo ystävystyä ja tehdä yhteistyötä. 35-vuotiselle uralle mahtui rajaustavasta riippuen noin 500 suunnittelutyötä, kuten Tapiolan ydinkeskusta, Helsingin yliopiston Porthania, Turun yliopisto ja Oulujoen vesivoimalaitokset asuinalueineen. – Ervi tunnettiin tulevaisuuteen katsovana ihmisenä, joka oli kasvanut moderniin arkkitehtuuriin. Hän opiskeli 1930-luvulla, jolloin moderni arkkitehtuuri tuli Suomeen. Sotien jälkeen rakentaminen alkoi Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila on yksi Fortumin tukeman Team Forten nuorista lupauksista. Tällä palstalla hän kertoo urheilijan elämästään. teollistua ja teollisia menetelmiä alettiin soveltaa myös rakennuksiin, Juhana Lahti kertoo. Hänen mukaansa Erville tyypillistä ovat vaivannäkö ja halu tehdä tiloja, joissa ihmiset viihtyvät ja joissa on luontaisesti helppo olla. – Hyvä esimerkki on Tapiolan elokuvateatteri, jossa huomasin, ettei matkallani aulasta katsomoon ollut yhtään kynnystä. Aarne Ervin arkkitehtuuriin ja oulujoen vesistön voimalaitosyhdyskuntien arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan rakennustaiteen museon Aarne Ervi – Tilaa ihmiselle -näyttelyssä 1.12.2010–20.2.2011. Tammikuu tähtäimessä sAiN VArmisTETTuA PAikAN UudenSeelannin MM-kisoihin syyskuussa. Kahdeksas sija maailman rankingissa antoi tarpeeksi suuret näytöt siitä, että noihin kisoihin kuulun. siksi kuLuVA kAusi (2010–2011) vedetään hieman eri lailla kuin tavallisesti, sillä peruskuntokausi aloitettiin jo syyskuussa. Se ei valitettavasti sujunut ihan parhaalla tavalla, sillä harmikseni sain lähes kaikkia kiusanneen syysflunssan ja kohta sen perään korvatulehduksen. NYT oNGELmAT oVAT jo hyvän matkaa takanapäin. Tätä kolumnia kirjoittelen etelä-afrikasta. Paikka on taas Potchefstroom, koska viime talven leirillä totesimme sen olevan ihanteellinen tämän kaltaiseen pohjaharjoitteluun. Täältä palaan Suomeen marraskuun puolivälissä. PAriN ViikoN HENGÄHDYsTAuoN jälkeen jatkan matkaa muiden suomalaisten kelaajien kanssa Teneriffan yhteisleirille 23.11.–14.12. Siellä hiotaan nopeutta kohdilleen enenevissä määrin, vähennetään samalla matkoja ja lisätään tehoja. Sen jälkeen olen Suomessa joulun ja vuodenvaihteen yli. TAmmikuussA koko kELAusjENGi matkaa Uuteen-Seelantiin. Matkalla käymme kääntymässä viimeistelyleirillä australiassa, ja reissussa olemme näillä näkymin koko tammikuun. Tulevina kuukausina ei olla paljon muualla kuin reissussa. AusTrALiAssA kuNTo ViriTELLÄÄN parhaimpaansa ja otetaan muutama harjoituskisa ennen tositoimia Uudessa-Seelannissa. MM-kisat ovat aikavälillä 21.1.–30.1. Siellä sitten punnitaan 100 metrin lähtöviivalla kuluvan kauden tekemiset. arvokisoissa mikään ei ole varmaa, mutta vähintään finaalipaikkaa lähden tavoittelemaan. kiiToksET LukijoiLLE tästä vuodesta, hyvää joulun ja vuodenvaihteen odotusta. Pitäkää peukut pystyssä tammikuun lopussa! ALAisuus puolelle alettiin tehdä rakennusta, joka vastaa korkeudeltaan 12-kerroksista kerrostaloa. Juhana Lahti kertoo, että voimalaitoksen putouskorkeus on peräti 32 metriä ja jyhkeään rakennukseen myös panostettiin eniten. Vuonna 1951 valmistunutta voimalaitosta suunniteltiin ja rakennettiin vuosia eikä voimia säästelty pienimmissäkään yksityiskohdissa. – Tämä näkyy vaikkapa väliovien kahvoissa, jotka on päällystetty messinkilangalla. Koska kahva kääntyy ylhäällä 180 astetta, lankaa on hiottu sisäkaarteessa käsin ohuemmaksi, Lahti mainitsee ja sanoo, että nykyisin vastaava käsityön määrä tuskin tulisi kysymykseen. Hänen mukaansa Pyhäkosken voimalaitoksen sisätilat ovat hyvässä kunnossa varmasti siitä syystä, että laitoksessa ei juurikaan nykyisin työskennellä melun ja tärinän takia eikä pitkälle automatisoitujen vesivoimalaitosten tiloihin voi sijoittaa muun tyyppistä toimintaa. Rakennuksen ja tilojen kunnon kannalta tämä on tietysti hyvä asia, mutta toisaalta on sääli, että rakennuksilla on riski jäädä ”tarkkaan varjelluiksi salaisuuksiksi”. Vuoden vaihteessa suuri yleisö pääsee tutustumaan Aarne Ervin suunnitteluun ja voimalaitosarkkitehtuuriin Rakennustaiteen museossa joulukuun alussa avautuvassa näyttelyssä. Fortum on yksi näyttelyn tukijoista. forte 4/2010 27
Sivu: 27Sivu: 28