Forte 4/2010

Sivu: 1 Sivu: 2 Sivu: 3 Sivu: 4 Sivu: 5 Sivu: 6 Sivu: 7 Sivu: 8 Sivu: 9 Sivu: 10 Sivu: 11 Sivu: 12 Sivu: 13 Sivu: 14 Sivu: 15 Sivu: 16 Sivu: 17 Sivu: 18 Sivu: 19 Sivu: 20 Sivu: 21 Sivu: 22 Sivu: 23 Sivu: 24

Sivu: 25

sijoiTTAmiNEN PÄÄsTöTTömYYTEEN Suomen hallitus veti elokuussa pois ehdotuksensa windfall-verotuksesta. Kaavailtu vero olisi ollut monella tavalla syrjivä ja ristiriidassa ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kanssa. Teksti miNNA kALAjoki jA PAuLiiNA Vuosio veRORaTKaISUJen TULee OHJaTa tilannetta tarkasti. Summittaiset täsmäveroehdotukset eivät ole hyvää elinkeinopolitiikkaa, jolla maahan houkutellaan ulkomaisia investointeja. Asia ei rajoitu ainoastaan Fortumiin tai energia-alaan, Hyvärinen painottaa. Keskustelu kuitenkin jatkuu, ja verotus on varmasti yksi kevään vaaliteemoista. − Energiaa verotetaan varmasti myös tulevaisuudessa. Oleellista on, että verot tukevat ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Sanomattakin on selvää, että verojen tulee olla sekä kansallisen että EU-lainsäädännön mukaisia. Epäyhtenäinen verotuskohtelu vääristäisi kilpailua kansainvälisillä sähkömarkkinoilla, Hyvärinen muistuttaa. ENErGiAVErokEskusTELuA kÄYDÄÄN muualla- on siirtää myös ilmaiseksi saadun päästöoikeuden hinta sähkön markkinahintaan ja että energian hinta nousee, Hyvärinen pohtii. Hyvärisen mukaan Suomen olisi erittäin vaikeaa perustella päästöttömän tuotannon verottamista. Tällöin ohjausvaikutus olisi päästökauppalainsäädännön tarkoituksen ja hengen vastainen. Yleisesti esitetty veron perustelu on hyödyn suuruus. Windfall-voitoksi on määritelty yksinkertaisesti päästöoikeuden vaikutus sähkön markkinahintaan, jota ei kuitenkaan voi käytännössä määrittää objektiivisella tavalla. Palaisimme siis harkintaverotuksen aikaan, mistä Suomessa on määrätietoisesti pyritty eroon. − Useissa esityksissä vesi- ja ydinvoiman päästökaupasta saama hyöty näyttäytyy kohtuuttoman suurena, sillä laskelmissa huomioidaan vain tuotannon muuttuvat kustannukset. Vesi- ja ydinvoima ovat kuitenkin erittäin pääomaintensiivisiä tuotantomuotoja, ja myös nämä kustannukset pitää pitkällä aikavälillä kattaa, Hyvärinen muistuttaa. VuosiA jATkuNuT kEskusTELu huipentui ulkopuolelle. Tällainen valikoiva verotus voidaan nähdä valtion tukena muille tuotantomuodoille ja tuottajille. Kaavailtu vero olisi myös EU:n energiaverodirektiivin tarkoituksen vastainen. − Verotusta on tarkoitus ohjata energian kulutukseen, jolloin sen ohjausvaikutus toimisi parhaiten. Jos verotus kohdistuisi myös tuotantoon, olisi sähkö kaksinkertaisen verotuksen kohteena, Hyvärinen toteaa. Lisäksi windfall-vero vääristäisi kilpailua, sillä verotus ei koskisi tuontisähköä. Sähkö kulkee kuitenkin helposti maasta toiseen. − Vero heikentäisi kotimaisen sähköntuotannon kilpailukykyä ja lisäisi sähköntuontia, juuri kun tuontiriippuvuutta pyritään alentamaan, Hyvärinen sanoo. HALLiTus LuPAsi veroa valmistellessaan, ettei verotus nostaisi sähkön kuluttajahintaa. Hyvärisen mukaan myös markkinahinta ennen pitkää nousisi, sillä pitkällä tähtäimellä kaikenlaiset lisäkustannukset siirtyvät väistämättä hintoihin. Teollisuuden omakustannussähkön hintaa vero nostaisi täysimääräisesti, ja sama koskisi useita kunnallisia yhtiöitä, jotka perustavat hinnoitteluaan markkinahinnan lisäksi myös tuotantokustannuksiin. Joka tapauksessa veron määrä olisi yhtiöiden kassasta pois, mikä hidastaisi investointeja. − Kaiken kaikkiaan voidaan perustellusti todeta, ettei windfall-vero ehdotetussa muodossaan hyödyttäisi energiavaltaista teollisuutta tai kuluttajaa eikä kannustaisi investoimaan uusiutuvaan tai päästöttömään tuotantoon, saati ylläpitämään vanhaa päästötöntä kapasiteettia, Esa Hyvärinen linjaa. Vero saattaisi myös vähentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta investoida suomalaiseen teollisuuteen. − Kansainväliset analyytikot seuraavat kin. Saksassa kaavaillaan uraaniveroa, jonka tuotot ohjattaisiin uusiutuvaan energiantuotantoon. Ruotsissa vesivoimaa verotetaan erityisellä kiinteistöverolla ja ydinvoimaa tehoon perustuva verolla, joista molemmat on kyseenalaistettu samoin perustein kuin windfall-vero. Keskustelu windfall-verosta saattaa kuitenkin päättyä, sillä sähköntuotanto ei vuoden 2012 jälkeen saa lainkaan ilmaisia päästöoikeuksia. − Sen jälkeen sähköntuotannon ympäristöohjaus toimii yksinomaan päästökaupan kautta ohjaten tuotantoa kohti päästöttömyyttä, Hyvärinen ennakoi. maaliskuussa 2009, jolloin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi veron käyttöönotosta. Viime elokuussa kuitenkin todettiin, ettei veroa voida ottaa käyttöön, koska valtiovarainministeriö ei ollut löytänyt toteuttamiskelpoista mallia. Ehdotuksen kaatuminen ei Hyväristä yllättänyt. Esitetty windfall-vero olisi ollut EUlainsäädännön vastaisesti syrjivä, koska päästötöntä vesi- ja ydinvoimatuotantoa olisi verotettu, mutta muita tuotantomuotoja ei. Niin ikään teollisuuden omakäyttö- ja osakkuussähkö oli määrä jättää verotuksen FORTUM eneRgIaveROTUKSeSTa: verotuksen on oltava syrjimätöntä eri sähköntuotantomuotojen välillä ja niiden sisällä verotuksen pitää kannustaa päästöttömään tuotantoon verotus ei saa vääristää kansainvälistä kilpailua verotuksen pitää tukea ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita verotuksen pitää painottua energian kulutukseen eikä tuotantoon forte 4/2010 25

Sivu: 25 Sivu: 26 Sivu: 27 Sivu: 28