Forte 4/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21
FORTUM TUTKII Ja KeHITTÄÄ Haalentunutkin vesi kelpaa moneen paikkaan TALojEN LÄmmiTYskiErrosTA palautuvan kaukolämpöveden ei tarvitse mennä suoraan takaisin voimalaitokselle lämmitettäväksi. Mitä viileämpää palautuva vesi on, sitä energiatehokkaampaa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Talojen lämmityksessä viilentynyttä vettä voidaan käyttää toistamiseen maan lämmittämiseen. noin 40-asteinen vesi ei enää kelpaa taloihin, joissa kaukolämmön tuloveden pitää olla yli 70-asteista. Fortumin kaukolämmön paluuvettä käytetään esimerkiksi jalkapallokenttien lämmittämisessä. – Pallokenttien alle on vedetty lämmitysputkia, jotka lämmittävät kentän pintaa. Tällaisessa ratkaisussa voittavat kaikki: me saamme viileämmän palaavan veden ja jalkapalloilijat sulan ulkokentän aikaisemmin keväällä ja toisaalta myöhempään syksyyn, Jussi Ojanen sanoo. Fortumin pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkostoalueella pallokenttälämmityksestä nautitaan muun muassa Kauniaisissa, espoonlahdessa, Tapiolassa ja Matinkylässä. Lisäksi esimerkiksi Tapiolan keskustan katujen alla käytetään hyväksi edullista paluuvesilämmitystä. vastaavia ratkaisuja on myös muualla kuin espoossa ja Kauniaisissa. – Kyllä kentänkäyttäjät ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä – niin kuin mekin. Heidän ulkopelikautensa pitenee huomattavasti, ja he voivat itse päättää, milloin vetävät lämmityshanat kiinni ja menevät halliin. Tapiolan keskustassa vastaavasti viihtyisyyttä lisää se, ettei katuja tarvitse hiekoittaa talvisin ja ettei tule kuraa sisälle liikkeisiin, Ojanen mainitsee. sillä kaikki nuo seikat vaikuttavat laitteen tehokkuuteen ja toimivuuteen. − Tarjoamme ilmaista asiantuntijapalvelua talonrakentajille koko urakan ajan: talon suunnitteluvaiheessa, lämmönvaihtimen käyttöönottovaiheessa ja talon lopputarkastuksen yhteydessä. Jos jotain on pielessä, me autamme asiakkaitamme parantamaan suunnitelmiaan, Ojanen kertoo. uusiokÄYTTöÄ. Kaukolämmön energiatehokkuuden saralla on kehitetty mielenkiintoisia hankkeita, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Fortum on yhdessä Elisa Oyj:n ja Tieto Oyj:n kanssa alkanut hyödyntää yritysten palvelinkeskusten tuottamaa hukkalämpöä. − Palvelinkeskusten koneet tuottavat erittäin paljon lämpöä joutuessaan toimimaan jatkuvasti ja kovalla teholla. Ilman konesalien jäähdyttämistä koneet jouduttaisiin ajamaan nopeasti alas vaurioiden välttämiseksi, Ojanen muistuttaa. Ja kun keskusten kautta pyörii lukuisia kriittisiä tietoliikennepalveluita, ei katkoksiin ole varaa. Tästä johtuen palvelimet ovat tarvinneet aiemmin kompressorijäähdytystä – vaan eivät enää. − Jäähdytämme tietokonemyllyjä lämpöpumppujen avulla entisen kompressoriviilennyksen sijaan, mikä on energiatehokkuuden kannalta radikaalisti järkevämpi ratkaisu. Lämpöpumppujen avulla saamme konesalien tuottaman lämmön talteen ja voimme käyttää sitä talojen lämmityksessä, eli tässä voittavat kaikki. Tällainen ympäristöystävällinen kokonaisratkaisu on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuista, joten voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi. kÄYTÄNNöN EsimErkki VALAisEE AsiAA. Kahden palvelinkeskuksen tuottamalla niin sanotulla turhalla lämmöllä voi- daan Espoon alueella lämmittää 2 500 omakotitaloa vuodessa. Palvelinkeskusten laajennussuunnitelmien toteutuessa hyöty voi vielä moninkertaistua lähivuosien aikana. Kaukolämmön kokonaiskulutus Espoossa on vuositasolla 2 000 gigawattituntia (GWh). Palvelinkeskuksissa lämpöä syntyy ensimmäisessä vaiheessa noin 50 GWh, joten siltä osin puhutaan parin–kolmen prosentin osuudesta Espoon kaukolämmön tuotannossa. Edellä mainitut laajennukset nostaisivat osuutta jo lähemmäs kymmentä prosenttia. Ei siis ihan hukkaputkia. forte 4/2010 21
Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28