Forte 4/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15
Talomme lämmitysratkaisu on tällä hetkellä suora sähkölämmitys, jota tukevat varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Haluaisin lämmitysratkaisun, joka pohjautuu uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan teknologia kehittyy. PeTrI TUrUnen, HYvINkÄÄ Rakennutamme parhaillaan omakotitaloa, johon valitsimme lämmitysmuodoksi kaukolämmön. Sähkön markkinahinnan kehitys tuntui epävarmalta. Maalämpöäkin mietimme, mutta se osoittautui melko hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä vaihtoehdolta. SaTU SaVeLa, kAUNIAINEN Asun kaukolämmitetyssä kerrostalossa. Ratkaisu on hyvä, sillä käyttö on vaivatonta sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon ansiosta ympäristö kuormittuu vähemmän moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Myös maalämpö on mielenkiintoinen, mutta vielä melko harvinainen ratkaisu kerrostaloissa. gUY PeLed, TAMPERE TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖnTUOTanTOOn Fortumilla uskotaan vahvasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Uutta tuotantokapasiteettia on valmistumassa lisää vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Teksti juLiA krisTENsEN Kuva EVA H smiTH lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä yhtiön Heat-divisioona tuottaa vuosittain noin 25 terawattituntia lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan lämmön vuosituotanto on 26 terawattituntia ja sähkön 16 terawattituntia. Valtaosa Fortumin lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa, ja siitä suuri osa käytetään kaukolämpönä. – Asiakkaalle kaukolämpö on huoleton, luotettava ja ympäristön kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan näkökulmasta se on kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen muihin lämmön tuotantotapoihin verrattuna, Mikkonen perustelee. TukHoLmA kANTAA TÄNÄ VuoNNA neratkaisuja. Fortum on Tukholman alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja. Biopolttoaineiden ja jätteen käytön kasvattaminen ovat tärkeässä osassa CHP-tuotannon lisäämisessä Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä. Yksi hankkeista on Mikkosenkin edellä mainitsema Brista 2, jonka pohjatyöt aloitettiin lokakuussa 2010. Sillä on myös historiallista arvoa, Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliä, ja kaupungin ansioina on pidetty muun muassa kaukolämmön tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liiken- TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖSSÄ ETSITÄÄN JATKUVASTI UUSIA POLTTOAINEVAIHTOEHTOJA. sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin lämpöliiketoiminnan tähän mennessä mittavin investointi. – Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle uuden yksikön, jossa käytetään polttoaineena kotitalous- ja teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen ja Bristassa jo olemassa olevan biomassaa käyttävän yksikön ansiosta paikalla on jo tarvittava infrastuktuuri, kuten kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko ja rautatie, joka on suuri etu CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif Evaldsson Fortumilta kertoo. Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista 2 käyttää vuosittain jopa 240 000 tonnia jätettä. – Meillä on jo neljänkymmenen vuoden kokemus jätteenpoltosta Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa, ja pohjoiseen valmistuvan Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset voidaan suunnitella entistä tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja, Evaldsson sanoo. YHTEisTÄ ForTumiN TuorEiLLE lai- toshankkeille on, että niissä pyritään mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin. Esimerkiksi Puolassa biomassaa ei juuri ole aikaisemmin käytetty polttoaineena voimalaitoksissa. Mikkosen mukaan tutkimus- ja kehitystyössä etsitään jatkuvasti uusia polttoainevaihtoehtoja ja tehdään sekä nykyisiä että tulevia CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä. Mielenkiintoisimmasta päästä ovat Värtanin CHP-laitoksen kokeilut – kuka tietää, vaikka tulevaisuuden kattiloissa sähköksi ja lämmöksi jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja palmunytimen kuoret laajemmassakin mittakaavassa. forte 4/2010 15
Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28