Forte 4/2010
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10
TEEmA: HUkkALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA os kaksi kärpästä voi lyödä yhdellä iskulla, se yleensä kannattaa. Tämä pätee myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP), jossa sähkön tuotantoprosessissa syntynyt lämpö otetaan talteen ja käytetään joko kaukolämpönä tai teollisuuden prosesseissa. Sähkön erillistuotannossa turbiinissa syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön. – Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta sanoo. – Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta, myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta. teet muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet. Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin. Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi, myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. – Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää. Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa. Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat- yhtEiStuotantolaitoS on investointina kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suh- Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali. 10 forte 4/2010
Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28