Firma 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15
Malmgård lyhyesti Pernajan kunnassa sijaitsevalla Malmgårdin kartanolla on suomalaisittain ainutlaatuinen historia. Se on ollut Creutz-nimisen suvun omistuksessa vuodesta 1614 saakka. Kartanolla on ollut 16 miespuolista omistajaa, joista nykyinen kreivi Johan Creutz edustaa 12. sukupolvea. 1880-luvulle asti Malmgårdia voidaan luonnehtia tavanomaiseksi herraskartanoksi. Alkuperäinen päärakennus oli kaksikerroksinen empiretyylinen puurakennus. Kreivi Carl Magnus Creutz, joka oli suuri vaikuttaja Suomen politiikassa 1800-luvulla ja toimi muun muassa maaherrana Turussa (1864-89), oli sitä mieltä, että vanha päärakennus oli liian vaatimaton. Niinpä hän antoi arkkitehti F.A. Sjöströmin tehtäväksi suunnitella nykyinen päärakennus, jota epäilemättä voidaan kutsua linnaksi. Se oli rakenteilla vuosina 1882–85. Tänään kartano on nykyaikainen tila, joka on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn noin 500 ha:n pelloillaan. Lisäksi kartanossa harjoitetaan oluenpanoa, matkailua, metsätaloutta ja sähköntuotantoa. Malmgårdissa on palkattu panimon puolelle kolme ja maatalouteen kaksi työntekijää. Kesäaikaan henkilöstön määrä kasvaa. maalaisviljan jalostamattomat lajikkeet. Ensi vuonna valikoimiimme tulee myös kaskiruis, jonka siemeniä olemme saaneet Ruotsista. Tämä on sitä samaa viljaa, jota suomalaiset maahanmuuttajat toivat sinne aikoinaan mukanaan. Luomu nousussa Johan Creutz toteaa moniin keskieurooppalaisiin maihin verrattuna Suomen olevan jälkijunassa mitä luomuun tulee. Onhan joissakin maissa luomun osuus elintarvikkeista lähes 50 prosenttia, kun se meillä Suomessa jää muutamaan prosenttiin. – Tämä johtuu monesta eri seikasta. Ensinnäkin luonnonmukaista viljelyä harrastavat viljelijät eivät saa julkiselta sektorilta tarvitsemaansa tukea. Myös teollisuus jarruttaa alan kehitystä. – Kun tavallinen maanviljelijä käyttää typpilannoitusta, hän saa viljaansa korkeat proteiiniluvut, joita teollisuus haluaa. Luonnonmukaisen viljelijän on vaikea päästä samoihin lukemiin, jonka takia hänen viljansa voidaan vaikka hylätä. – Näin ollen olemme nähneet omalla kohdallamme ainoaksi mahdollisuudeksi ryhtyä itse jatkojalostamaan mahdollisimman paljon viljaamme. Tällä hetkellä jalostusasteemme on noin 20 prosenttia. Loput 80 prosenttia viljasta menee tukkukauppaan ja päätyy pääosin ulkomaille, mikä sinänsä on aika ikävä juttu. – Kaikesta huolimatta minulle on muodostunut vahva tunne siitä, että olemme alun alkaen olleet oikealla tiellä. Silti meidän on oltava koko ajan itsekriittisiä, jottei homma pääse karkaamaan käsistä. >> 15
Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52