Firma 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14
Teksti: Timo Elo Kuvat: Magnus Löfving Luomun renessanssi O lemme keskittyneet viljanviljelyyn, vaikka hankaluutena on se, että viljan hinta on pysynyt kovin alhaisena. Näin ollen on ollut pakko kehittää uudenlaista maatalousstrategiaa, jossa jalostusasteen nostaminen on ratkaisevan tärkeää, kreivi Johan Creutz sanoo. Malmgårdin painopistealueita ovat olleet maa- ja metsätalous sekä vesivoima. Nykyään niitä jatkojalostetaan matkailun, kartanopuodin ja olutpanimon tarpeisiin. – Kun aloittelimme seitsemän vuotta sitten kokeilumielessä myyntiä matkailijoille, meillä oli vain kaksi tuotetta. Nyt niitä on yli 100. Maatilamatkailu onkin meille tärkeä elinkeino. Kaikessa toiminnassamme laatu ja luonnonmukaisuus ovat kuitenkin määrääviä tekijöitä, Johan Creutz sanoo. Malmgårdin kartanon omistajasuku Creutz on isännöinyt tilaansa vuodesta 1614 lähtien, mikä on suomalaisittain lähes ainutlaatuista. Kartanon nykyinen isäntä, kreivi Johan Creutz on 12. omistajasukupolven edustaja. Yhdessä vaimonsa kreivitär Kristina Creutzin kanssa hän kehittää Malmgårdia aidossa Suomi-brändin hengessä. Suuri luomutila Malmgård 500 hehtaarin viljelysalueineen lienee tällä hetkellä Suomen suurin luomutila. Viljan ohella se tuottaa myös omenoita ja marjoja, joista jatkojalostetaan mehuja ja hilloja. Uusinta uutta edustaa oma viinietikka. – On selvää, että tarvitsemme yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita voidaksemme valmistaa näinkin paljon tuotteita. Teemme yhteistyötä esimerkiksi läheisen koskenkyläläisen kyläleipomon kanssa. He valmistavat kartanon raaka-aineista meidän reseptimme mukaan leipää. Myös jotkut ruokakaupat myyvät tuotteitamme. Esimerkkinä voidaan mainita Helsingissä, Museokadulla, avattu lähikauppa Anton & Anton. Malmgårdin linnan uusrenesanssirakennus on 1880-luvulta, mutta kartanon historia ulottuu aina 1600-luvulle asti. Siitä lähtien kartano on ollut Creutzin kreivillisen suvun omistuksessa. – Haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden joko itse leipoa, tehdä puuroa ja mysliä tai ostaa tuoreista jauhoista valmistettuja leipomotuotteita. Asiakas voi vaikka itse jauhaa jauhot puodissa, kreivi Johan Creutz sanoo. 14 – Tärkeintä on koko ajan seurata markkinoiden tarpeita ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia. On tutkittava, mitä kaikkea voimme tehdä raaka-aineistamme – periaatteistamme tinkimättä. Olen varma siitä, että ihmiset ovat valmiita maksamaan hyvästä laadusta ja luonnonmukaisuudesta. – Tähän kehitystyöhön on luontevasti sopinut myös olut, joka on varsinainen maataloustuote. Perinteisestä maitotilastamme onkin tullut oluttila, ja panimo sijaitsee vanhassa navetassa. – Uskomme luonnonmukaisuuteen. Haluamme myös nostaa terveys- ja ympäristöarvot kunniaan. Olemme erikoistuneet tiettyihin muinaisviljoihin, kuten spelttiin ja emmeriin, joita ei voi viljellä tavanomaisin menetelmin, koska ne eivät kestä torjunta-aineita. Kysymyksessä ovat perinteisen
Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52