Firma 1/2011
Sivu: 1Sivu: 2Sivu: 3Sivu: 4Sivu: 5Sivu: 6Sivu: 7Sivu: 8Sivu: 9Sivu: 10
Yrittäjäuutisia Yritystukiin jäi selvitettävää S uomen Yrittäjien mielestä Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman suurten yritysten yritystukia arvioineen työryhmän työ ei ole kattava yritystukien arviointi. Siitä puuttuu selkeä analyysi suurten yritysten saamien tukien vaikutuksista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuoden alussa työryhmän, jonka tehtävänä oli muutamassa viikossa kartoittaa suurten yritysten saamien yritystukien määrää ja tehdä arvio tukien leikkausmahdollisuuksista. Suomen Yrittäjät oli edustettuna työryhmässä. Työryhmä toimeksianto asetti tiukat rajaukset työryhmän työlle. Tämän vuoksi työryhmä kohdisti huomionsa suurten yritysten saamiin työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiin yritystukiin. Työryhmä ei tehnyt konkreettisia esityksiä, vaan pitäytyi toimeksiantonsa mukaisesti tukien arvioinnissa. Suomen Yrittäjien mielestä jatkossa pitäisi selvittää myös pienten ja keskisuurten yritysten asemaa niiden verkostoituessa suuryritysten kanssa. Tällä hetkellä suuryritysten tuet valuvat selvityksen mukaan yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, jolloin niiden verkostoituminen vastaavasti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa uhkaa jäädä toissijaiseksi. Työryhmä ei löytänyt vastausta myöskään yritystukijärjestelmän hajanaisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen. – Työryhmä ei voi kuitata koko yritystukijärjestelmää selvitetyksi, eikä työryhmän tekemiä arvioita voida yleistää koko tukijärjestelmään, ekonomisti Petri Malinen sanoo. Yritystukijärjestelmän eri muotojen ja palvelujen päällekkäisyyksiä sekä niiden yhteisvaikutusten selvittäminen on tarpeellista työryhmän kartoituksesta huolimatta. – Ei ole yhteiskunnan eikä yhdenkään toimijan etu, jos yritystukijärjestelmä on niin pirstaleinen, että se toimii tehottomasti. Voi olla jopa niin, että tukijärjestelmä toimii joskus sille asetettuja tavoitteita vastaan, Malinen selventää. Yritystukijärjestelmän tehokkuutta edellyttää myös valtiotalouden tila tulevalla hallituskaudella. Mikäli selkeätä arviota tukijärjestelmästä ei pystytä tekemään, niin pahimmillaan valtiontalouden menoleikkaukset voivat kohdistua yrityksille tarpeellisiin tukiin. Uhkana on, että yritystukia ryhdytään karsimaan niiden hyödyllisimmistä kohdista. Yritystukien kokonaisselvityksellä on tarkoitus vaikuttaa yhteiskunnallisen keskustelun tasoon ja saada keskustelu perustumaan tutkitulle tiedolle mielikuvien sijaan. Tavoitteena on yhteiskunnalle tehokas yritystukijärjestelmä. n Seuraavalla hallituskaudella lisää panostusta yrittäjyyteen H elsingin, pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan yrittäjäjärjestöt ovat julkaisseet jo viime keväänä omat eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteensa. Järjestöt edustavat yhdessä yli 19 000 jäsenyritystä metropolimaakunnassa. Ohjelma sisältää 76 konkreettisista ehdotusta siitä, kuinka saamme pidettyä metropolimaakunnan houkuttelevana yritysten sijaintipaikkana ja tätä kautta maan talouden veturina myös tulevaisuudessa. Yrittäjäjärjestöjen tavoitteena on saada esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopoliittiset toimet kohdistumaan enemmän alueellemme. Metropolialue tulee kilpailemaan tulevaisuudessa koko Suomen puolesta entistä enemmän kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä. – Samaan aikaan meidän tulee huoleh- tia siitä että kykenemme pitämään alueemme houkuttelevana täällä jo toimiville yrityksille, toteaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala. Kujalan mukaan Helsingin muusta maasta poikkeava elinkeinorakenne, esimerkiksi vähäinen teollisuuden osuus ja suuri luovien alojen osuus, vaatii uudenlaisia kokeiluja elinkeinopolitiikkaan. – Mielestäni päättäjiltä on unohtunut myös se, että vastuu suomalaisten työllistämisestä on siirtynyt yhä enemmän – voimakkaastikin ja kiihtyvällä vauhdilla - pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Päättäjien on lopultakin ymmärrettävä tämä ja verotuksellisin keinoin kannustaa kasvavaan yrittäjyyteen koko maassa. Yrittäjäjärjestöjen mielestä alueelle tulee luoda uusia, alueen elinkeinorakenteeseen sopivia elinkeinopoliittisia työkaluja, esimerkiksi määräaikainen kokeilu pidemmistä työsuhteen koeajoista ja ensimmäisen työntekijä palkkatukimallin alueelle sopiva sovellus. Ruuhkamaksuista haittaa yrityksille Yrittäjäjärjestöt esittävät, että hallitusohjelmassa linjataan selkeästi pois uusien yritystoimintaa haittaavien veroluonteisten maksujen määrääminen. Esimerkiksi ruuhkamaksuja pääkaupunkiseudulle ei tule ottaa käyttöön sillä ne lisäisivät alueella toimivien yritysten kustannuksia entuudestaan ja olisivat lopulta veroluonteinen lisämaksu. – Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen vähentää liikenteen ruuhkia ja päästöjä ja helpottaa samaan aikaan yritysten tarvitseman tavaraliikenteen joustavuutta, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala huomauttaa. n 10
Sivu: 10Sivu: 11Sivu: 12Sivu: 13Sivu: 14Sivu: 15Sivu: 16Sivu: 17Sivu: 18Sivu: 19Sivu: 20Sivu: 21Sivu: 22Sivu: 23Sivu: 24Sivu: 25Sivu: 26Sivu: 27Sivu: 28Sivu: 29Sivu: 30Sivu: 31Sivu: 32Sivu: 33Sivu: 34Sivu: 35Sivu: 36Sivu: 37Sivu: 38Sivu: 39Sivu: 40Sivu: 41Sivu: 42Sivu: 43Sivu: 44Sivu: 45Sivu: 46Sivu: 47Sivu: 48Sivu: 49Sivu: 50Sivu: 51Sivu: 52